perjantai 20. syyskuuta 2013

FROGS (1972)

Mikä?

Frogs on kauhuelokuva jättimäisistä tappajasammakoista.

Frogs on kauhuelokuva suurista ja vaarallisista sammakoista.


Frogs on kauhuelokuva melko suurista statistisammakoista sekä tappajaeläimistä ja -hyönteisistä. Se on ilmestynyt vuonna 1972, joten ikää sillä on jo viidettä kymmentä. Elokuva käsittelee hienovaraisesti ympäristön saastuttamista sekä vanhempien ja perheen kunnioittamista.


Miksi?

Näin kyseisen elokuvan myynnissä paikallisessa Anttilassa, joten tein mittavan, noin 7 €:n suuruisen riskisijoituksen tähän paskaleffaan hirviöelokuvan toivossa. Kaiken lisäksi, sammakot eivät oikein ole edustettuina hirviöelokuvissa, joten ajatus monsterisammakoista oli kiintoisa. Vaikka elokuva olikin vähän toista kuin mitä odotin, se ei onneksi ollut paska leffa, eikä oikeastaan edes paska paskaleffa.


Millainen?

Elokuva alkaa kun lakoninen päähenkilö, freelance-luontokuvaaja Pickett Smith, tekee työtään rehevässä jokimaisemassa, kun ruorijuopomusta harrastava Clint ja hänen kuin Austin Powersista revitty siskonsa, Karen, saavat veneilyllään päähenkilömme putoamaan kanootistaan. Vahingon korvaamiseksi, he kutsuvat Pickettin heidän, Crockettien, luo kestittäväksi. Crocketeilla on juhlahumua ilmassa kun perhe on järjestämässä kiintiöpyörätuolissa istuvan, äkäisen ja juopohtavan, Frasierin isän näköisen isoisän, Jason Crockettin, syntymäpäiväjuhlia. Näitä bileitä hapan pappa ei malta odottaa, sillä ne ovat hänen ankean elämänsä vuosittainen kohokohta. Kaikki menee kuitenkin – yllätys, yllätys – päin vittua kun isoisän luontoon lorottamat kemikaalit saavat luontoäidin pillastumaan. Luonto siis alkaa nartuttaa ja eläimet kurittaa juhlia valmistelevia Crocketteja ja siinä elokuva sitten oikeastaan onkin.


Vakava päähahmo Pickett, austinpowersitar Karen ja ruorijuoppo Clint.


Frogs on siis hyvin peruskauraa hirviöelokuvia tai "ekokauhua" nähneille. Mukana ovat kemikaalit, luonnon saastuttaminen, vihaiset eläimet ja luonnon armoille jäävät ihmisraukat. Tässä elokuvassa on yllättävän moninainen "hirviökirjo" ja tavallisesti sangen säyseiltäkin vaikuttavat eläimet kykenevät joillain konsteilla veritekoihin. Esimerkiksi kilpikonna vie yhden huono-onnisen naisen henkirievun. Perry Pirkanen peljätköön.

The Secret of the Ooze.


Sammakot, elokuvan nimestä huolimatta, eivät kuitenkaan ole oikein missään muussa osassa, kuin vain kurnuttamassa ja tunkeutumassa joka paikkaan. Tämä on pienoinen sääli. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten hampaattomat sammakot olisivat toimineet hirviöinä. Suunnaton, rupinen monsterisammakko psykedeliamonsteriperspektiivillä olisi erityisesti tehnyt elokuvalle ihmeitä.

Apua. Sammakko.


Elokuvan hahmot ovat taas hyvin keskinkertaisia ja oikeastaan vain yksi hahmo on oikeasti muistettava: isoisä, Jason. Angstipapan tuskailut ja tärkeily ovat koomista katsottavaa, vaikkei niissäkään ole oikein mitään kiveen kaiverrattavaa.

Crocketteja koolla, Oscar-palkittu kyrpäpappa vasemmalla.

Elokuva ei sinänsä näytä paljoakaan paskaleffalta vaikka meno sellaista pitkälti onkin. Mitään kovin suurta efektitykitystä elokuva ei sisällä, mutta se on loppujen lopuksi yllättävän siististi ja hyvin tehty. Kenties sillä on jopa ollut jonkinasteinen budjetti joka ei ole kokonaan kulunut ohjaajan huumeidenkäyttöön. Luultavasti elokuvan suurin "tekninen" ansio on sen eläimet ja kohtaukset, joissa niitä on: painimatsia krokotiilin kanssa ei aivan joka paskaleffassa näe. Lisäksi, harvassa elokuvassa näkee yhtä paljon tyhjänpäiväistä kuvaa sammakoista ja muista luontokappaleista.

Kaiken kaikkiaan Frogs on elokuva joka ei sinänsä ole kovin hyvä, muttei onneksi ole huonokaan. Elokuvaa viihdyttää ja sitä jaksaa katsoa, mikä on elokuvan pelastus, ja muutama kohtaus on oikeasti melko vakuuttava, ehkä juuri todellisuudenläheisen eläinteemansa takia.

Todellista kauhua. Huomioitavaa on myös että kyseisen käden omistajan suuhun tippuu yksi hämähäkki. Tätä tapahtumaa tuskin oli käsikirjoituksessa.


Mistä elokuva muistetaan?

Harhaanjohtavan nimen lisäksi, nyrpeä isoisä, yhden epäonnisen miehen takertuminen kasvistoon hämähäkkien armoille ja erään keski-ikäisen naisen odysseija metsän siimeksessä iilimatoineen ja käärmeineen ovat elokuvan eliittiä.

Ei naisen tuskaisaa odysseijaa viheliään metsän lävitse ilman kärttyisiä käärmeitä ja ilkeitä iilimatoja.


Tuomio?

Frogs on kelpo ja viihdyttävä elokuva, joka ei ehkä ole klassikko, mutta itsensä yllättäjille ja eko-/hirviöpaskan nälkäisille uskoisi sen kelpaavan.

6/10

Ohjaaja: George McGowan
Käsikirjoittaja: Robert Hutchison
Julkaisuvuosi: 1972
Kesto: 90 min
Maa: Yhdysvallat

3 kommenttia:

  1. Näihin ajan nakertamiin eläinkauhuihin haksahtaminen on aina pikkasen hasardia - toisaalta tietää saavansa ainakin kertaalleen (tai jonkun Ratsin tapaisen turbotortun tapauksessa aina) hyvät naurut, toisaalta sitä aavistaa niihin liittyvän dumaamisen olevan yleensä sangen paikkansapitävää...

    VastaaPoista
  2. Jos tarkoitat The Ratsia (http://www.imdb.com/title/tt0282418/), niin tunnen tuskasi. Elokuvaa ei pelasta edes se, että siinä näyttelee Twin Peaksissa Shelly Johnsonia esittänyt Mädchen Amick.

    Ensimmäinen Food of the Gods -elokuva on ainut näkemäni rottaraina, joka on oikeastaan jopa melko hyvä. Hmm... Ehkä voisin kirjoittaa siitä arvostelun – eläinhirviöleffa-arvosteluja kun ei ole koskaan liikaa.

    VastaaPoista
  3. Luultavasti piakkoin tulee kanssa arvostelu hieman uudemmasta eläinhirviöleffasta: Brian Yuznan Rottweileristä. Tarkoituksena on ollut kirjoittaa se jo kauan, mutta jos sitä vihdoin jaksaisi. Kyseessä on kuitenkin (muistaakseni) juuri oikealla tavalla paska paska. Välittömässä lähitulevaisuudessa on ainakin tulossa arvostelu Mark Polonian ohjaamasta, tänä vuonna (!) julkaistusta apina-scifi-eepoksesta, Empire of the Apesista.

    Viimeisimpänä eläinleffoista on tullut nähtyä Bear (2010). Siitä ei todellakaan sen enempää.

    VastaaPoista